SAUMA LOKAKUUN VAATTEESSA

Sumussa
linnut vaikenevat
kukaan ei puhu

ranta on auki kuin ovi
vesi, metallia
      
miten kevyt
on uivan keho
märkä pesee
        totuutta
ihon karttaan

kuolemaako
näin elämä tuntuu
ja maisema kirkaisee
             takaisin.